Myfkin sydänultra

Tänään iltasella Myfki pääsi sydänultraan. Myfkin vuosi sitten terveeksi todennut ell tutki, ja nyt hänkin kuuli selvän sivuäänen, voimakkuus jo 3/6. :(

Hiippaläpän vuodosta on tosiaan kyse, kuten jo itse arvelinkin. Vuotoa ei ultrassa tullut juurikaan näkyviin jostain syystä, mutta läppä näytti toisesta reunastaan hieman paksuuntuneelta ja sen liikerata oli hieman liian laaja. Lääkäri epäili, että jokin läpän kiinnikkeistä olisi irronnut ja valskauksen salliva väärä liikerata olisi syynä noinkin nopeasti pahentuneeseen vajaatoimintaan. Vajaatoimintamuutokset olivat selvät: vasen eteinen oli selvästi laajentunut (verrataan aortan kokoon: LA 2,5; Ao 1,2; suhde 2,2) ja keuhkolaskimo samaten. Supistuvuus oli lievästi kohonnut (FS 52%).

Sydämen syke n. 88/min, lisäksi sinusarytmiaa ("normaalia", kuulunut aiemminkin).

Aloitetulla lääkityksellä jatketaan ja kontrolloidaan jonkin ajan kuluttua uudelleen miten etenee. Myfkillä itsellään menohalut sentään entiset ja lääkärin mielestä ei kannata varsinaisesti rajoittaakaan. Ehkä lääkäri ei kuitenkaan ihan käsittänyt, minkälaista vauhtia vastaanotolla kauhusta jäykkänä kököttävä Myfki pitää yllä metsälenkeillään, etenkin jos Yty on juoksukaverina. Katsellaan ja pidetään järki mukana -pitäähän elämästä kuitenkin vähän nauttiakin.

Kurjenrahkan kansallispuistossa

Tänään käytiin kolmen tunnin minivaelluksella Kurjenrahkan kansallispuistossa, Kuhankuonon retkeilyreitistöön kuuluvalla Pukkipalon reitillä (9,3 km). Pilvisenä päivänä valaistus oli niin huono, että meidän kamerallamme ei paljon kuvia saaliiksi saatu. Kiva reitti ja hyvin opastettu. Pukkipalon aarnimetsäaluetta lähdettiin katsomaan, sen pitäisi olla läntisen Suomen parasta antia vanhan metsän etsijöille.

Pukkipalon reitille joutui ajelemaan armeija-alueen läpi -melkein jo meinasi usko loppua, kun pienen ja kuraisen hiekkatien varrella oli kylttejä, jossa ehdottomasti kiellettiin pysäyttämästä autoa tai nousemasta pois kyydistä ja joka mutkassa oli viittoja "räjäytysalueelle" tai "käsikranaattien heittoalueelle"!!! :D No, eihän kansallispuistojen tarvitsekaan olla helppopääsyisiä...

Roopen polvi kipeytyi puolimatkassa, ja lopun aikaa jouduin jännittämään, ehditäänkö pois alueelta ennen pimeän laskeutumista hitaaksi muuttuneella etenemisvauhdillamme. Ei ollut ehkä ihan järkevää lähteä reissuun polvileikkausta odottavan kepon kanssa. :D No, ehkä olisimme sitten saaneet VAPEPAn kautta Liinan ja Allin auttamaan eksyneiden retkeilijöiden etsimisessä! :D :D

Tokokuulumisia (2)

Tokotreeneistä en ole kirjoitellutkaan sitten töiden alkamisen, eli viimeksi heinäkuun puolella. On siis korkea aika tehdä vähän inventaariota (ELO-LOKA). Vaikka blogin pitämiseen päivittäisistä tokotreeneistä ei ole ollut aikaa, olen lyhyesti kirjoittanut kalenteriini kunkin päivän treenikohteet ja lyhyitä erityiskommentteja tarvittaessa. Niistä voi nyt laskeskella, mitä on tullut tehtyä. Treenimahdollisuudet ovat olleet tositosi huonot, eli lähinnä itsekseen on harjoiteltu ja erittäin tutuissa paikoissa (kotipiha, Kangastupa). Talviaikaan siirtymisen jälkeen nämäkin mahdollisuudet ovat poissa käytöstä: töihin lähtiessä on säkkipimeää ja töistä tullessa on säkkipimeää -eikä täällä maalla ole valaistuja treenipaikkoja käytettävissä. :( Osaamisen yleistämisen kanssa joudun siis tekemään vielä paljon töitä ennen seuraavia kokeita! Kisanomaisia treenejäkin on ollut AIVAN liian vähän, ollaan tehty hurlumhei-treeniä ja pikkuasioita.

-Seuraamista 22 treenipäivänä. Pääteemat ovat olleet: a) Paikka vähän irti jalasta, ei painamista. b) Säpäkät lähdöt kunnon ylösnostetulla katseella c) Käännökset, etenkin täyskäännökset (en ole edelleenkään tyytyväinen, etenkin oma askellustekniikka syvältä). Pitkiä seuruukaavioita on otettu tosi vähän (liian vähän). Parannettavaa: asenne ja ryhti, edelleenkin. Täyskäännökset. Muistettava palkata perusasentojakin. Ja paljon muuta, seuruu on ikuisuusprojekti! :D

-Tunnaria olen merkinnyt treenanneeni 21 päivänä elo-lokakuussa, mutta näitä treenejä on kyllä jäänyt merkkaamattakin, jos olen ottanut erikseen ainoana liikkeenä. Olen tällä hetkellä varsin tyytyväinen. Tämän päivän treenin jälkeen tunnarikapuloita on jäljellä enää kolme puhdasta, nyt niitä on pakko saada lisää. Olen ollut tosi tarkka niiden kanssa ja heittänyt koskettujen pussiin jo pienestäkin epäilystä. Yty toimii tarroilla ja tunnarikapuloilla, tuo erittäin varmasti oman, menee kapuloille nippanappa tarpeeksi rauhallisesti. Huonoa: Joskus yrittää piipata juuri ennen kapuloille lähetystä. Tämän kanssa täytyy olla tarkkana! Lisäksi, etenkin jos joutuu etsimään pidempään, saattaa kääntyä kapuloiden päälle seisomaan. Tämän poistreenaamiseen minulla on kuitenkin jo idea. ;) Jos menee liian vauhdilla kapuloille, saattaa haistella ensin "oman yli", mutta palaa heti seuraavaa haistettuaan takaisin. Pisteitähän tästäkin menee.

-Noutoa 12 päivänä. Tasamaanoudossa olen treenannut palautuksen nopeutta, nykyään periaatteessa osaa jo tiputtaa kapulan vapauttavaan palkkiosanaan, jolloin saan vauhtipalkattua lelulla, mutta on vieläkin vähän epäröivä tiputtaessaan -joten täyttä hyötyä en ole edelleenkään saanut tästä irti. Hyppynoudoissa sekä metallia että puuta, olen ok tyytyväinen, tekee innokkaasti laukalla molempiin suuntiin, mutta aina voisi olla säpäkämpikin.

-Luoksetulon stoppia 12 päivänä. En ole yhtään tyytyväinen, kääntyy pysähtyessään vinoon ja steppaa paikoillaan. Tällä hetkellä vähän kädetön olo ja olen mennyt takaisin pysähtymisen perustreeniin ja yritän nyt naksulla vain palkata jalkojen paikallaan pysymistä ilman luoksetuloliikettä (näitä treenejä ei ole laskettu mukaan treenimäärään).

-AVO-paikallamakuu 7 päivänä. Tosi vähän paikallaolotreeniä, mutta tätä on niin turhauttavaa tehdä yksin -silloin aina tosi supersuorituksia, hievahtamaton katse jne. Pari kertaa ollaan päästy tekemään koiraseurassa.

- Jääviä vain 7 treenipäivänä, eikä pitkään aikaan. En edes muista, mikä näiden kanssa on tilanne(!).

-Kaukokäskyjä 22 päivänä. Toinen ongelmatapaus. Asennonvaihtotekniikoita olen vaihtanut jo pienen koiraparan uralla useampaan kertaan -onneksi eri tekniikoille on edes eri käskyt. Pahin ongelma on kuitenkin tässäkin steppaus. Vaikka asennot vaihtuisivat kuinka säpäkästi, Yty ehtii stepata etenkin takajaloillaan. Steppaa jopa ma-is nousussa, vaikka pylly pysyy maassa: silloin takajalat steppaavat istumisasennossa. :( Tässäkin otettu nyt askel taaksepäin ja palattu palkkaamaan läheltä naksulla kriteerinä vain jalkojen liikkumattomuus.

-Merkkiä 5 päivänä. Merkin treenaamista tarkoituksella otettu vain vähän, koska Yty tarjoaa helposti merkkiä myös ruudun kulmamerkkien kohdalla. Merkille meno aika ok, suht. vaudikas laukka (aina voisi olla nopeampi, tiedetään) ja paikka on nyt minusta hyvä, tehtiin tähän pieni korjaussarja kun oli mielestäni hieman liian kaukana merkistä ja se meni perille heti.

-Ruutua 10 päivänä. Suorapalkalla tai markkerin kanssa yleensä hyvä, mutta ilman tarjoaa helposti merkille menoa. Tämä tarvitsee vain lisää treeniä, ei erityishuolia. Vauhti samanlainen kuin merkille lähetyksessä, ihan halukkaasti menee, mutta aina on parannettavaa. Merkki+ ruutu -yhdistelmää otettu aika harvoin, tänään kuitenkin viimeksi. Teki tosi hienosti! Ruudun loppua treenattu vähänlaisesti.

-AVO-estehyppyä 5 päivänä. Hankalampi kuin hyppynoudot, mutta alkaa jo sujua. Treenattu vain tosi vähän.

Ohjattua noutoa ja istumista ryhmässä ei olla treenailtu vielä ollenkaan.

Kohmeisia käännöksiä

Perjantai-aksat piti toteuttaa pitkästä aikaa kotikentällä, kun hallille ei ole juoksuisena asiaa. Lunta näissä maisemissa ei vielä ole ja kenttä viheriöi, mutta onhan se routainen. Siksipä käännöstekniikkatreeni toteutettiin tänään ihan matalilla rimoilla ja keskityttiin kropan kokoamiseen vauhdista. Kaksi estettä pitkällä välillä, lelu odottamassa toisen hypyn takana halutun käännöksen suunnassa. Tarkoituksena siis ensimmäisen "pitkän" hypyn ja kiihdytyksen jälkeen saada koira kokoamaan itsensä ja kääntymään tiukasti riman päällä lelulle. Ihan perustreeniä siis. Ensin otin vastaan esteiden välissä, jolloin koiran ei tarvinnut ottaa häiriötä ohjaajan liikkeestä. Tämä tosi hienosti. Sitten lähdin yhdessä koiran kanssa liikkeelle ja pari ekaa toistoa käännökset olivat selvästi vähän huonompia, sitten paransi. Näitä ollaan tehty jo Ytyn pentuaikana juurikin näillä ihan matalilla rimoilla, mutta ei kyllä pitkään aikaan (outoa). Tämä oli nyt kertausta, jotta päästään juoksujen loputtua tekemään samaa harjoitusta korkeammilla rimoilla.

Seuraavaksi välistävetoja (viimeksi tehtiin välistätyöntöjä) vastakädentekniikalla. Miten tämä on niin kamalan vaikeaa vasemmalle edeten? Vasemman käteni motoriikka ei pelaa haltuunotoissa, tuntuu tosi kömpelöltä. Miten en Pennalan treenissä välistätyöntöjen kanssa huomannut näin selvää eroa ohjauspuolessa??

Lopuksi vielä 2 x keppejä yliavoimesta ja ylisuljetusta kulmasta ekaan väliin auttaen. Yty näyttää aina vähän hämmentyneeltä näitä treenatessa: "Ihan totta mamma, kyllä mä sen ekan välin löytäisin itsekin"! :D Nykyään sietää jo kyllä ihan hyvin tämänkin, ja onhan se turvallisen tuntuinen ohjaus.

Hakuammuntaa

Viikonloppuna on treenattu hakua ja ammuntaa. Enkä tarkoita sitä Helmiina-lehmää vaan ampuma-aseita.

Lauantaina hakuporukan treenit. Yty sai haukkua ensin useille maalimiehille leirillä ja nyt haukkua tuli oikein hyvin. Päätettiin yhdistää ilmaisu ensimmäistä kertaa etsintäänkin, kun vaikutti niin lupaavalta. Yty otti kolme ukkoa: ensimmäinen hajunnostolla, suora hyvä pisto ja haukkui heti pyynnöstä. Toinen ukko seurasi näytölle mukana ja Yty näki, kun se lähti etenemään alueella. Vein Ytyn takaisin keskilinjalle ja etenin 50m, sieltä lähetys pistolle. Yty juoksi piiitkän piston ohi maalimiehen (nenä ei ollut ehkä auki) ja kutsuin sen takaisin. Uudella lähetyksellä löysi heti ja haukkui taas pyydettäessä. Kaksi ekaa maalimiestä palkkasivat heti yhden haukun jälkeen. Kolmas ukko hajumielikuvana; ensin tehtiin hajunnosto ja sitten hetkeksi pois paikalta. Taas hyvä pisto, maalimies löytyi. Nyt haukkui niin hyvin, että Kaisa-maalimies pyysi neljä haukkua ennen palkkaa. Hienoa, toiminta alkaa vaikuttaa heti jotenkin "oikeammalta", kun ilmaisu on mukana! Kun haukkua palkattiin niin paljon, Ytylle tuli intokiljaisu pistolle lähtiessä kahden maalimiehen kohdalla. Olen padonnut Ytyä pistolle lähettäessä pikku hetken, kun tykkään, että lähtee innolla. Nyt täytyy vähentää tätä ja ehkä kokeilla namitusta lähettäessä, jotta äänenkäyttöä ei tule jo lähdössä.

Hakutreeneistä ATT-hallille katsomaan mini 3 kisoja. Karo ja Tuomas tulivat kisojen jälkeen viikonloppukylään shetlantilaisten kanssa. Sunnuntaina treenattiin tokoa Kangastuvan kentällä. Viereisellä ampumaradalla treenattiin samaan aikaan. Yty kiinnitti kyllä huomiota ampumiseen kääntämällä päätä ja nostamalla karvoja, mutta ei lopettanut leikkiä. Yksi ammuntasessio tuli juuri ruutuun lähettäessäni ja silloin Yty ei reagoinut ampumiseen ollenkaan. Ihan tyytyväinen olen siis. Karon Kriisi kuuli ampumista ihan ensimmäistä kertaa, ja näytti siltä, kun ei olisi huomannuntkaan. Varsin laukausvarman oloinen otus! <3

Yty aloitti juoksut, joten nyt tuleekin vähän taukoa harrastuksista. Tällä kertaa juoksujen väliksi tuli 5kk 2vko ja pari päivää päälle -sehän on jo ihan melkein sellainen normi 2 x vuodessa juoksuväli. Pfuh!

ATT-halli (3)

Tuttuun tapaan taas kolme treenisessiota: aluksi taas hyppytekniikkatreeninä käännöstreeniä, rima 60cm. Todella hyviä, keskittyneitä hyppyjä. Kääntyi kauniisti riman päällä.

Seuraavaksi pieni hyppykuvio, jossa kolme takaaleikkaustilannetta. Rimat 60cm. Palkkasin ensin jokaista käännöstä erikseen ja sitten vasta ensin toiseen takaaleikkaukseen asti ja lopulta koko hyppykuvio. Suurin osa Y:n käännöksistä hyvin hallittuja, koottuja, lyhyitä. Toiseen takaaleikkaukseen tultiin isommalla vauhdilla kuin muihin, ja siinä Y hyppäsi helposti vähän liian pitkän hypyn. Todennäköisesti ottaa vielä liikaa häiriötä minun liikkeestäni ja/tai ohjaukseni on huonoa.

Viimeiseksi kontaktiesteitä yksittäisenä. Puomilla tuli taas takapakkia, kuten viimeksikin ATT-hallilla. Meni vähän varovaisesti kaikki toistot ja taaksejäädessä tuli taas jumitusta. :( Viime treenissä Pennalassa oli niin pätevä ja itsevarma, että ajattelin treenitulosta pysyvämmäksi. A:ta otin vain kaksi toistoa koirasta kiinnipitäen ja hetsaten, nämä olivat alas asti tosi nopeat. Keinu vetää Ytyä puoleensa kuin magneetti, todella siis aina HALUAA sinne. En ole kuitenkaan ihan tyytyväinen, Yty on alkanut viime aikoina himmaamaan vauhtiaan liian ajoissa. Tarttis tehrä jottai. Lopuksi vielä rengaspyöritystä Suoknuutin tavalla, aluksi pari liitosammakkoa, mutta sitten alkoi kokoamaan itseään.

Treenin jälkeen kävin Tuulissuon lähellä Citymarketissa ruokaostoksilla. Olin kovin ajatuksissani valitsemassa maitohyllystä jogurttia, kun tajusin, että jotain ISOA ja OMITUISTA seisoo ihan vieressäni. Vilkaisu taaksepäin -ja kauhea sätky: LEHMÄ! Kesti sekunnin kymmenyksen tajuta, että se oli muovia. Siinä ajassa vaan muutkin maitohyllyn asiakkaat ehtivät tajuta säikähdykseni, ja sitten naurettiinkin ihan vedet silmissä! En muistakaan, koska olen nauranut tuntemattomien ihmisten kanssa vedet silmissä mahani kipeäksi. Ja turkulaisia sanotaan vielä sulkeutuneiksi! Lehmän nimi oli kai Helmiina. Ei meitä esitelty, mutta sillä oli nimikyltti kaulassa.

Jänesniemen tekniikkakurssi (2)

Aiheena takaaleikkaukset. Katsottiin ohjaustekniikka ja palkattiin käännöksistä. Ytyn kanssa olen lähtenyt opettelemaan ohjausta J&J tavalla, mutta täytyy kyllä myöntää, että harrastettuani lajia tasan 20 v selkäytimeen piintyneitä ohjaustapoja on tositosi vaikea muuttaa vaikka haluaisikin. Ne vaan tulevat sieltä jostain läpi kuitenkin, ihan automaationa. Xenahan on täysin opetettu hartialinjaohjaukseen, eli koira kääntyy aina sinne, minne hartialinja osoittaa: tällöinhän takaaleikkaukset ohjataan vastakädellä. Juuri J&J ohjaustapoja lähdin treenaamaan lähinnä käytännön syistä; tälle seudulle muuton jälkeen koulutusta on ollut tarjolla. Toki myös monet fossiiliohjaukseni kaipasivat muutenkin päivittämistä. :D

Noh, ei näiden kanssa nyt ollut ongelmaa, kun sai treenata ihan asiaan keskittyen. Mutta heti, jos teen takaaleikkauksia radalla ajattelematta, vanha ohjausmotoriikka tulee pintaan. Ja kaikkihan me tiedämme, että aiemmin opitun päälle on hankalampi rakentaa jotain korvaavaa. Aika näyttää, onnistuuko! :)

Takaaleikkaustekniikassa J&J mallissa siis käytetään koiran puolimmaista kättä (koska koiran puolimmainen käsi ohjaa ja vastakäsi tekee haltuunotot -jos olen oikein ymmärtänyt...). Itselläni parannettavaa: ohjauksen aloitus ja lopetus. Toisin sanoen minun pitää päästää Yty takaaleikkauseen jo kauempana esteestä ja toisaalta pitää ohjaus päällä loppuun asti. Taas tutut periviholliseni: huolettomat huiskaukset!

Tällä kertaa päästiin tekemään (tosi helppoa) rataakin. Rimat taas n. 20cm. Esteitä radalla nyt peräti 20. Tarkoituksena siis oli lykätä takaaleikkaus jokaiseen vähänkin mahdolliseen kohtaan. Ei ratavirheitä.